Törmäyskurssilla

Viime lauantaina ajamani kolari on lopultakin -puolen vuoden maassaolon jälkeen- riittävä yllyke aloittaa tämä blogimme Australian ihmemaasta. Sopivasti paikallisen Multicultural Festivalin aikaan osunut kulttuurien yhteentörmäys lauantaina ei onneksi tuottanut ihmisvahinkoja, ja aineellisetkin vahingot jäivät yllä olevasta kuvasta pääteltäviksi. Näin oman automme kohdalla, paikallista kulttuuria edustanut taksi sai vasempaan kylkeensä hieman näyttävämmät vauriot. 


Ajoimme ko. taksin kanssa kaksikaistaisella kadulla samaan suuntaan. Olin aikeissa vaihtaa kaistaa, mutta tämä eteläisen pallonpuoliskon kulttuurin edustaja oli jo valmiiksi sillä kohdalla viereistä kaistaa, johon aioin itse ajaa. Maassa maan tavalla, joten hänellä oli etuoikeus kyseiseen paikkaan. Virhe oli siis minun. Mielenkiintoista tässä on se, että suurimmat kulttuurien yhteentörmäykset -niin kansakuntien kuin yksilöidenkin välillä -taitavat tapahtua juuri silloin, kun kuljetaan ja katsotaan periaatteessa samaan suuntaan. Jomman kumman osapuolen pienikin poikkeama tästä suunnasta aiheuttaa törmäyksen. Vaikeahan sitä on tietysti törmätäkään, jos katsotaan tai kuljetaan jo valmiiksi aivan eri suuntiin. Parisuhteessa samasta suunnasta vähän poiketessa törmätään -siis riidellään - ja eri suuntiin katsottaessa erotaan. 


Törmäys on siis merkki yhteiselosta, elämän merkki. Se on merkki kanssakäymisestä, lähenemisestä, ei pakenemisesta, loittonemisesta. On siis oletettavaa, että tässä blogissa voi jatkossa olla lisää kertomuksia suomalaisen lapsiperheen kokemuksista Australian maaperällä.